19. tammikuuta 2015


Intohimona kalliotaide



Ulla-Lena Lundberg: Metsästäjän hymy. Matkoja kalliotaiteen maailmassa. Suom. Leena Vallisaari. Teos 2014. 308 sivua.


"Jos rakastaa kalliotaidetta, lähtee katsomaan sitä", sanoo Ulla-Lena Lundberg kirjassaan Metsästäjän hymy. Lundbergin kalliotaidetta käsittelevä esseekokoelma ilmestyi ruotsiksi 2010 mutta suomeksi vasta viime vuoden lopulla kirjailijan luottosuomentajan Leena Vallisaaren kääntämänä.

Kalliotaiteeseen voi rakastua, kunhan joku sitä tunteva ensin johdattelee sen äärelle. Siinä tehtävässä Ulla-Lena Lundbergin teos on mitä mainioin.

Oman innostuksensa alkulähteeksi kirjailija mainitsee saksalaisen Hans Baumannin nuortenkirjan Suurten metsästäjien luolat. Siinä neljä ranskalaispoikaa ja koira humpsahtavat yllättäen Lascaux-kukkulan rinteellä olevaan luolaan, joka on täynnä jääkautisia eläintenkuvia.

Voin hyvin kuvitella, millaista riemua Lundberg tunsi, kun hän vihdoin aikuisena pääsi yhdessä sisarensa kanssa  Lascaux'n luolalle, ja millainen pettymys oli jäädä luolan rautaportin ulkopuolelle, kun sisään päästettiinkin maalausten tuhoutumisvaaran vuoksi enää vain asiantuntijoita.

Luolasta on kyllä tehty onnistunut kopio, mutta harmissaan oleva entusiasti painottaa kirjassaan moneen otteeseen, kuinka aina jotain oleellista jää puuttumaan, kun maalauksia ei näe alkuperäisessä maisemassa.

Lukijana suojelutoimiin on vaikea ottaa kantaa, mutta siitä järkyttyy, kuinka nopeasti nykyihminen saa turismillaan ja saasteillaan tuhotuksi 15 000 vuotta hyvässä kunnossa säilyneet maalaukset. Onneksi on vielä paljon kalliotaidetta, joka on niin hankalakulkuisen taipaleen takana, etteivät sitä pääse turistilaumat pilaamaan.



KALLIOTAIDETTA on kaikkialla maailmassa, mutta Lundberg keskittyy kirjassaan itse näkemiinsä kohteisiin Euroopassa ja Afrikassa. Tietoa ja pohdiskelua, kokemuksia ja elämyksiä on runsaasti tarjolla niin Etelä-Afrikan kuin Pohjolankin kallioilta sekä Euroopan luolista ja hautakummuilta.

Tutuiksi tulevat Astuvansalmen ja Altan hirvien ja Altamiran härkien lisäksi mm. Ranskan Pech-Merlen täplikkäät hevoset, Äänisenrannan suuri hiisi, ruotsalaisen lemmenparin kiihkeä suudelma Bohuslänistä ja Zimbabwen Rusapesta löytyvä suuri kuvakenttä Diana's Vow - Dianan lupaus.

Afrikka on Lundbergille tuttu ja tärkeä maanosa. Afrikkalaisen kalliotaiteen tulkinnat vievät lukijan jo kirjan alussa samanismin lähteille.

On hurja huomata, miten luolamaalauksia pitkään tulkittiin eurooppalaisella ylemmyydellä ja yksisilmäisyydellä. Meni aikaa, ennen kuin alettiin uskoa paikallisten taiteilijoiden osaamiseen ja metsästysmagiateorialla selitettyjä kuvia katsoa samanismin näkökulmasta.

Silloin kalliotaide alkoi elää aivan uutta elämää, ja esimerkiksi Diana's Vow näyttäytyikin kuvana samaanista transsitilassa, tekemässä osin eläimen hahmossa matkaa tuonpuoleisessa.



ROMAANISSAAN Sade (Regn 1997) Lundberg on valaissut samanismin ja kalliotaiteen yhteyttä fiktion keinoin. Kirjan nuoresta bushmannipojasta kehittyy arvostettu kalliotaiteilija juuri samanististen kokemustensa myötä. Näin Lundberg lähtee myös romaanissaan siitä, että kalliomaalarit olivat samaaneja, jotka kuvasivat maalauksissaan tiedonhakumatkojaan myyttiseen todellisuuteen.

Toki paljon asioita jää arvailujen varaan, ja juuri siinä piileekin kalliotaiteen yksi viehätys: on tilaa monenlaisille ajatuskuluille. Välistä Lundberg suorastaan sysii miettimään tulkintojen ohuutta ja kohta heittäytyykin humoristisesti kuvittelun vietäväksi, kuten esitellessään cro-magnonien markkinahulinaa.

Kirjan kuvitus ja kartat ovat tärkeitä tekstin havainnollistamisessa. Samalla kuvat koukuttavat. Otsikko Metsästäjän hymy johtaa kahtaalle: Pyreneillä sijaitsevaan vuoripariin Niaux'hon ja La Vacheen sekä Ahvenanmaan Kökariin. Yhtenevyyksiä löytyy, vaikka ei uskoisi.

Moniaalle viittaa myös kirjan alaotsikko. Matkojahan ei teoksessa tehdä vain paikasta ja ajasta toiseen vaan lisäksi tämänpuoleisesta tuonpuoleiseen ja takaisin. Läpi kallioseinämien.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Iida Turpeinen: Elolliset

Sirpa Kähkönen: 36 uurnaa

Anna Soudakova: Varjele varjoani