Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2015.
Kuva
28. toukokuuta 2015 Mitä teimme väärin?  Elina Hirvosen romaani on paremman huomisen asialla Elina Hirvonen: Kun aika loppuu. WSOY 2015. 248 s. Kosteaa ilmaa on helppo hengittää. Hän puristaa kiväärin viileää perää ja tuntee liukuvansa omalle paikalleen maailmassa. Tämä on paikka, jota hän on etsinyt aina. On surullista, että hän saa nauttia siitä vain hetken, mutta onnellista, että hän löytää sen nyt. Hän sulkee silmänsä, silittää kivääriä kuin syliinsä käpertyneen kissan selkää, painaa aseen olkaansa vasten, asettaa etusormen liipaisimelle ja tähtää taas. Elina Hirvosen  kolmannen romaanin Kun aika loppuu  kansipaperista löytyy avaimia kirjan tematiikkaan. Kirjailija kertoo romaanin saaneen alkunsa kolmesta kysymyksestä: Mitä tapahtuu vanhemmalle, jonka lapsi tekee jotain pahaa? Mitä tapahtuu meille kaikille, jos emme reagoi ilmastonmuutokseen ajoissa? Miten voimme säilyttää uskon siihen, että maailmaa voi muuttaa?  Kysymykset osoittavat, että kyse on samana
Kuva
18. toukokuuta 2015 Pahaan pystyy jokainen, hyvään pitää ponnistella  Aki Ollikaisen uusi romaani ei päästä lukijaansa helpolla Aki Ollikainen: Musta satu. Siltala 2015. 157 s. Aki Ollikaisen romaani Nälkävuosi  palkittiin kolme vuotta sitten vuoden parhaana esikoisteoksena ja oli ehdolla Finlandia-palkinnolle. Ollikaisen tämänkeväinen toinen pienoisromaani  Musta satu on monessa suhteessa Nälkävuodesta tuttua ja taattua Ollikaista, mutta kirjailija on rakentanut romaaninsa siinä määrin sirpaleiseksi, että arvelen osan lukijoista tuskailevan. Romaanin alussa ja lopussa on siteerattu vuosilta 1931 ja 1932 peräisin olevia lehtiotsikoita, joissa kerrotaan Malmin Tattarisuolla tehdyistä kammottavista löydöistä ja niiden arvoituksen selviämisestä. Tattarisuon lähteestä löytyi joukko ihmisruumiiden osia, jotka oli katkottu vastahaudatuilta vainajilta taikamenojen rekvisiitaksi. Ollikainen ei kuitenkaan keskity selvittelemään noiden yöllisten menojen vaiheita tai s
Kuva
8. toukokuuta 2015 Viiden vuoden kuurupiilo sodan ajan Berliinissä Nuoren juutalaisnaisen uskomaton selviytymistarina Marie Jalowicz Simon: Sitten juoksin pakoon. Juutalaistytön selviytymistarina 1940-1945 (Untergetaucht - Eine junge Frau überlebt in Berlin 1940-1945, 2014). Toim. Irene Stratenwerth ja Hermann Simon. Suom. Otto Lappalainen. Gummerus 2015. 403 s. Äitini ei tosiaankaan kertonut koskaan ennen vuotta 1997 dramaattista tarinaa eloonjäämisestään, aina välillä hän mainitsi jotain perhepiirissä, joskaan ei ikinä yhtenäisenä kertomuksena, ja oikeastaan aina hän mainitsi siitä odottamattomasti. Näin kirjoittaa Hermann Simon äidistään Marie Jalowicz Simonista  (1922-1998) kirjan Sitten juoksin pakoon jälkisanoissa. Berliinin Humboldt-yliopiston antiikin kirjallisuuden ja kulttuurin professorina toiminut äiti suostui kertomaan koko sodanaikaisen tarinansa ääninauhoille vasta juuri ennen kuolemaansa. Nauhoja kertyi yhteensä 77. Äidistään ja vuonna 1941 isästäänkin or